Pikkalan tehdas alkoi huippumodernista valssilaitoksesta vuonna 1961

Tänään Pikkala edustaa alan kansainvälistä kärkeä niin tuotantoteknologian kuin -osaamisenkin suhteen.

Suomen Kaapelitehdas suoriutui mittavasta sotakorvausurakastaan jo neljä vuotta ennen annettua määräaikaa. Jälleenrakentaminen ja vähin erin vapautuva ulkomaankauppa loivat kasvavaa kysyntää, johon vastaamiseksi tarvittiin lisää tuotantokapasiteettia.

Helsingissä sijaitsevien Pursimiehenkadun ja Salmisaaren tehtaiden olennainen laajentaminen oli käytännössä mahdotonta. Niinpä heinäkuussa 1955 yhtiön johto sai hallitukselta tehtävän etsiä tontti uudelle tehtaalle.

Nopeita päätöksiä ja vauhdikasta toimintaa

Vaatimusten lista oli pitkä: tilaa, työvoimaa, energiaa, kuljetusyhteyksiä ja runsaasti makeaa vettä jäähdytykseen. Tutkittuaan tarkoin Lounais-Suomen paikkakuntia toimikunta jätti esityksen, jossa ei nimettykään ensisijaista paikkakuntaa. Etsinnän aikana nimittäin tapahtui käänne, joka toi kauas tulevaisuuteen yltävän ratkaisun. Neuvostoliitto palautti vuokraamansa Porkkalan alueen Suomelle 26.1.1956.

Pian henkilökunnan keskuudessa alkoi kiertää sitkeä huhu, ett Porkkalasta olisi ostettu valtava maa-alue. Suunnitelmista kohistiin ja esitettiin villejä veikkauksia. Johto toimi ripeästi ja osti syksyllä vierekkäiset Båtvikin ja Solvikin tilat, yhteensä 237 hehtaaria. Alkoi valtavien kalliomassojen louhinta, notkelmien täyttö ja pistoraiteen ulottaminen läheiseen syväsatamaan.

Ensimmäisenä tontille nousi 30 x 120 metrin laajuinen halli valssilaitokselle. Huippumoderni koneisto tilattiin länsisaksalaiselta Kruppilta. Erittäin raskas fyysinen työ korvautui automaatiolla, jota ohjasivat kaksi työntekijää lasikopeissaan painonappien ja ohjausvipujen avulla. Pian käynnistyivät myös alumiiniprofiilien valmistus sekä kuparin veto ja kierto.

Tehdashallien lisäksi asuntoja sadoille

Tuttua AMKA-alumiiniriippukierrekaapelia käytettiin paljon maaseudun pienjännitteiseen sähkönjakeluun. Se ansaitsi oman tuotantohallinsa kasvavan kysynnän täyttämiseksi. Tuotteen menestys ei rajoittunut vain kotimaahan, vaan sillä toteutettiin huomattavia sähköistyshankkeita muun muassa Egyptissä ja Irakissa.

Tuotevalikoima kasvoi ja pian tehtaalla alettiin valmistaa muun muassa palonkestäviä kumikaapeleita. Rakennettiin yhä uusia halleja ja koneet joko tilattiin valmistajilta tai siirrettiin Helsingin tehtaista. Tontilta löysi paikkansa myös uusi keskusvarasto. Näin alkanut rakentaminen jatkui lähes keskeytymättömänä kaksi vuosikymmentä.

Vuonna 1965 tehdasta alettiin kutsua Pikkalan tehtaaksi, koska Båtvikia ei ollut luontevaa suomentaa ja Porkkalan tehdas olisi ollut maantieteellisiesti harhaanjohtava. Työvoiman saantia vauhdittamaan päätettiin rakentaa asuntoja. Ensin valmistui rivitalo ja sen jälkeen kuusi kerrostaloa omalle tontille sekä useita muualle lähiseudulle. Enimmillään kaksi kolmasosaa työvoimasta asui työsuhdeasunnoissa tai yhtiön osittain rahoittamissa asunnoissa.

1980-luvun lopulla yksin Pikkalan tehtaalla oli yli tuhat työntekijää. Tehtaan pinta-ala oli kasvanut 90 000 neliömetriin ja siihen kuului 600 hehtaaria maata sekä saman verran vettä ja saaristoa.

Olympiastadionin torniakin korkeampi tuotantolaitos

Pikkalan tehtaan erottaa helposti sen kaapelinvalmistustornista, joka 75 metrin korkeudellaan päihittää kaikille tutun pääkaupungin tunnusmerkin. Tornin pystysuorien putkimaisten uunien läpi edetessään suurjännitekaapelien eristemateriaali ristisilloittuu lämmönkestäväksi muoviksi. Aikaisemmin tornissa myös vulkanoitiin höyryllä keski- ja suurjännitekumikaapelien eristeet.

Pikkalan tehdas on Prysmian Groupin globaali merikaapeleiden osaamiskeskus, johon se on vuosikymmenessä investoinut yli 120 miljoonaa euroa. Nyt on käynnistynyt jälleen uusi, yli 100 miljoonan tehdaslaajennus, joka kasvattaa vihreää siirtymää palvelevien suurjännitteisten merikaapelien tuotantokapasiteettia.

Osana tehdaslaajennusta yhtiö rakentaa 185 metriä korkean uuden kaapelitornin nykyisen tornin läheisyyteen. Se edustaa valmistuessaan alan edistyksellisintä kaapelinvalmistusteknologiaa, mikä vahvistaa entisestään Pikkalan tehtaan asemaa yhtenä maailman johtavana suurjännitekaapelien valmistajana.

Pikkala on käytännön esimerkki vastuullisuudesta

Alusta asti Pikkalassa on kiinnitetty erityistä huomioita ympäristöön ja erityisesti vesien suojeluun. Suurin osa tehtaan tarvitsemasta vedestä käytetään jäähdytykseen, eikä se joudu välittömään kosketukseen koneen osien kanssa.

Alueelle rakennettiin heti alkuvaiheessa vesien puhdistuslaitos ja Pikkalan vedenlaatua tarkkaillaan säännöllisesti. Tämän päivän vastuunkantoa osoittaa osallistuminen Siuntionjoki 2030 -hankkeeseen, joka toimii pilottiprojektina Itämeren suojelua edistävälle mallille mereen laskevien jokien ja niiden järvien kunnon kohentamiseksi.

Tuore esimerkki ympäristöinvestoinneista on kaukolämpöhanke, jonka tuloksena käytöstä poistetut puiset kaapelikelat hyödynnetään kaukolämmön lähteenä. Tätä varten tehtaan läheisyyteen on rakennettu oma bioenergialaitos. Sen energiantuotantotapa lasketaan päästöttömäksi, mikä tarkoittaa käytännössä tehtaan CO₂-päästöjen putoamista 100 %:lla laitoksen käyttöönotosta alkaen.

Prysmian Groupin vastuullisuustyötä ohjaa ESG, mikä tarkoittaa ympäristö- ja yhteiskuntavastuuseen sekä hallintotapaan liittyviä asioita. Yhtiön laaja ja pitkäjänteinen vastuullisuustyö palkittiin loppuvuodesta 2021 ykkössijalla Dow Jonesin kestävän kehityksen DJSI World -indeksissä shköteknisten yritysten sarjassa. Pikkalan tehdas on näin esimerkki käytännön vastuullisuudesta paitsi omassa konsernissa myös koko kaapeliteollisuudessa.